Valtiollinen energiatuotannon jätti n 2x tuloksensa v 2013 (y/y)

Eesti Energian BN4F_kysely BN4F_kysely BN4F_kysely . liikevaihto kasvoi 18% ja oli 966 miljoonaa euroa. Käyttökate oli 310 miljoonaa euroa ja nettotulos 160 miljoonaa euroa ,yhtiö ilmoitti . Vielä  2012 yhtiöllä oli tilikauden voitto 77 miljoonaa euroa .

Eesti Energia nosti vuonna 2013 sähkön myyntiä 13% eli 11 terawattituntiin. Nestemäiset polttoaineet tuotanto viime vuonna: kaikkien aikojen ennätys eli 214,000 tonnia.

Yhtiön 11 terawattitunnin kokonaistuotannosta myydään vähittäiskaupan asiakkaille seitsemän terawattituntia sähköä , josta asiakkaiden kotiin 1,4 terawattituntia . Sähkön myynnistä Virossa oli n 5,5 % liikevaihdosta, ja yhtiö haluaa korostaa että myynnistä saatuja voittoja sähköstä ei ole merkittävästi ansaittu kotitalouksilta.

Eesti Energia investointien volyymi oli vuonna 2013 jonkin verran pienempi kuin aikaisemmin , kun sitä kotimaiseen energiaan kanavoidaan yli € 500 miljoonaa vuodessa . Viime vuonna Eesti Energia on investoinut 419 miljoonaa euroa, josta suurin osa on öljyliuskeen teollisuuden ja sähkön jakeluverkon palvelujen kehittämiseen .

  • http://e24.postimees.ee/2712726/eesti-energia-puhaskasum-kahekordistus-mullu-160-miljoni-euroni

Maiden välinen sähkökaapeli kantaverkkoyhtiöiden salkkuun 1/2014

Kansalliset kantaverkonhaltijat Fingrid ja Elering BN4F_kysely BN4F_kysely BN4F_kysely . siirtyivät nyt yhdessä omistajiksi Viro - Suomi merenalaisessa sähkökaapelissa Estlink1 vuoden alusta. Tähän asti ko yritykset ovat vain vuokrannut kaapelia Viron valtion omistamalta energiayhtiöltä Eesti Energia BN4F_kysely BN4F_kysely BN4F_kysely . .

Elering:n hallituksen puheenjohtaja Taavi Veskimägi sanoi, että Estlink1 omistajamuutos on viimeinen vaihe Elering:n lopullisessa hallinnassa kantaverkosta.

Myynti sopimus tehtiin 27. marraskuuta . Kokonaiskustannukset olivat 77,6 miljoonaa euroa .

Tätä ennen Estlink1 kuului mm Nordic Energy Linkin ja sen tytäryhtiö N.E.L. Finland Oy:lle .

Kauppa myydä Estlink1 kantaverkon haltijoille vuoden 2013 loppuun mennessä oli tarpeen johtuen Euroopan unionin direktiivistä säädellä valtioiden välistä energiakauppaa. Direktiivin mukaan sähköntuottajan rooli sähköverkon omistajana lakkasi tässäkin tapauksessa.

Estlink1 on ensimmäinen kaapeli Baltian ja Pohjoismaiden kesken ja se on nyt  toiminut vuodesta 2006 asti. Alun perin Estlink1 perustettiin Eesti Energia, Latvenergo, Lietuvos Energijos Gamyba, ja Finestlink:n yhtestyöprojektina.

Siirtokapasiteetti Estlink1 on 350 MW. Kokonaispituus kaapelissa on 210 km (=  kaksi 105 km pitkää kaapelia) , josta 148 km on meren alla ja 62 km mantereella maissa. Syvimmässä kohtaa kaapeli on 100 metriä syvällä merenpohjassa.

Satamalta ennakoitua pienemmät osingot harkintaan valtio-omistajalle 2013

Hallituksen kokouksen asialistalla Virossa on uusi esitys, jonka mukaan Tallinna Sadam BN4F_kysely BN4F_kysely BN4F_kysely . 2013 osingon määrän alentaminen n 15 miljoonaa euroa ja taas Eesti Energialle BN4F_kysely BN4F_kysely BN4F_kysely . alennus olisi maksettavien osinkojen määrään 38,6 miljoonaa euroa.

Muutoksilla pyritään varmistamaan riittävä likviditeetti valtioyrityksiin, toteaa hallituksen viestintäosasto.
Jo aiemmin sataman 2013 osingon määrä on asetettu 40,26 miljoonaan kun taas Eesti Energialle 73,48 milj. euroa.
Tuoreen ehdotuksen mukaan siis uuden valtio-omistajan osingon määrä olisi 25,26 miljoonaa satamalle ja Eesti Energialle 34,88 miljoonaa.

Get Directions

Energiatuottaja käytti entisen öljyliuskeen kaatopaikan tuulipuistolleen 9/2013

Eesti Energia BN4F_kysely BN4F_kysely BN4F_kysely . Narvassa avasi sen entisen öljyliuskeen tuhkakentän uuteen rakennettuun tuulipuistoonsa, joka maksoi 59 miljoonaa euroa.

Voimalaitoksen koko tuhkakaatopaikka oli olemassa jo 1987 vuodesta ja nyt se näin otettiin tuotantoon tuulivoimaa varten. "Tuulipuistoon rakentamiseen ei ole käytetty arvokkaita metsä- tai viljelysmaita lainkaan", toteaa pääjohtaja Sandor Liive.

"Narvan  omassa tuulipuistossa tuotamme ympäristöystävällistä tuulivoimaa, jota riittää n 30 000 perheelle Virossa ", vakuutti yhtiö lehdistötiedotteessa.

Paikalla on yhteensä 17 tuulimyllyä, joista jokainen tuuligeneraattorin kapasiteetti on n 2,3  MW. Narvan kokonaiskapasiteetti on 39,1 MW tuulivoimalasta. Tuhkakenttä sijaitsee n 40 metriä meren pinnan yläpuolella.

Tuulipuisto rakentaminen alkoi syksyllä v2010, sen pääurakoitsija oli Saksan tuuliturbiinien Enercon . Tekninen osa oli valmiina viime vuonna, mutta kesti kesään sähköverkkoon sääntöjen noudattamisen testaus, mikä vasta avasi operaattorin (Elering)   tuulipuiston hyväksymisen.

Tuhkakenttä luotiin vuonna 1964 ja aina vuoteen 1987 siihen pumpattiin voimalaitoksen jätteet. Sen maisemointi aloitettiin vuonna 2005 Euroopan unionin koheesiorahaston tuella. Sen sulkeminen oli suuri ympäristönhanke.

Eesti Energiassa on tuotettu tuulivoimaa aina v2002 asti. Tänään toimii sillä neljä tuulipuistoa: Paldiskissa, Aulepalla, Narvassa ja Virtsusssa, joiden kokonaiskapasiteetti: 111 MW .

Get Directions

Nord Pool -katteen menetykset hermostuttavat Elering:ä

Selaimesi ei tue HTML 5 canvas toimintoa - kokeile Crome tai Firefox selaimia.

graafin data | uusi ikkuna

Viro sähköpörssin hinta on viime aikoina ollut Nord Pool -alueen (NPS) korkein, syynä sähkönpuute Latviassa ja Liettuassa.
Tuottajayrityksillä Virossa ei ole suoraan hyötyä tästä hinnan vahvistamisesta, koska uuden vuoden hintaneuvottelut aina perustuvat edellisen vuoden keskihintaan, kirjoittaa Viron ÄRIPÄEV.

"Pitkään sietää tätä tilannetta ei enää ole mahdollista asiakkaillemme", sanoi siirtoverkkoyhtiön Eleringin (11022625) BN4F_kysely BN4F_kysely BN4F_kysely .  hallituksen  pj Taavi  Veskimägi. Pomon mukaan vetää nyt lyhytaikaisesti Virossa sähköpörssien kauppojen hintaa ylös naapurimaiden Latvian ja Liettuan suuri alueellinen sähkön puute. Ja vaikka on jo kauan sitten sovittu Itämeren maiden  pääministerit  ja Euroopan komission puheenjohtajan tasolla Nord Pool -sähköpörssin Spot-kaupan käynnistäminen Latviassa ja Liettuassa, tästä ei ole pystytty toistaiseksi näissä maissa poliittista päätöstä tehdä". Pohjimmiltaan on Viro  vapailla markkinoilla kilpailemaan  Latvia-Liettua kuluttajiin, mutta tähän ei ole mahdollisuutta jäykästä kauppatavasta johtuen, selitti Veskimägi.

Eesti Energian (10421629) BN4F_kysely BN4F_kysely BN4F_kysely . energiakaupan johtajan Margus Valsin mukaan tilanne muistuttaa v 2010 kesää, kun Viron ja Suomen  sähkön hinnat liikkuivat myös samalla tavalla toisiaan vastaan. Valsi mukaan syynä se, että sähkön tarjonta alueella on vähentynyt yli  sähkön kysyntä. Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan lisää tarjontaa.

Elering:n pomon mielestä tulee sähkö Virossa kalliimmaksi tulevaisuudessa kun olemme vain pieni eristetty energiasaareke, jossa tuotetaan suurin osa sähköä yhdestä fossiilisesta lähteestä.

Toim. Tämä Veskimägi tekee ihan työkseen mediassa kalliimman sähkön hinnan myymistä kansalaisille lähes päivittäin. Tästä kommentista pitää lukea rivien välistä tuo "asiakkaat", joka on käytännössä yhtä kuin Eesti Energia kaikkine sen keskitettyine intresseineen. Elering:n on itsekin aika tuoreesti äskettäin Eesti Energiasta irtautettu oma kantaverkon "liiketoimensa", joka ei historiaa ja ystäviään hetkessä unohda. Virolaispomoa siis harmittaa kun viereisiin maihin ei voi laskuttaa Nord Pool-hinnoilla Eesti Energian toimesta sähkön vientiä ja vielä enemmän se, että puuttuva alijäämä on nyt tuotu EstLink1 -merikaapelia pitkin pääosin Suomesta. Joskus siis näinkin päin Viron vapaassa markkinataloudessa.

Get Directions

Kaksi tuulivoimapuistoa syntyy lähivuosina EIC-tuen myötä



Viron ympäristöinvestointikeskus (ts EIC, 90005946) on hyväksynyt jakavansa tukea kahdelle uudelle tuulivoimapuistolle: Itä- ja Länsi-Viroon.

Hyväksytyn investointituen suuruus on kaikkiaan 12,4 miljoonaa euroa ja se katetaan mm Espanjaan myydyillä päästöoikeuksilla.

"Kaiken kaikkiaan yhdeksän uutta tuuligeneraattoria pystytetään: kolme Lääne-Virumaa ja kuusi Itä-Virumaalla  ja odotettavissa sähkön tuotantomäärä n 45 246 MWh vuodessa," toteaa hanketta johtava koordinaattori Siim Umbleja. "CO2 päästöjen rajoitus ilmaan on myös hyvin tärkeää näissä hankkeissa ja tässä tapauksessa päästöt vähenevät arvioidusti n 50 000 tonnia vuodessa."

Projekteja on siis kaksi, jotka toteuttavat yksityisyritykset seuraavasti.

  1. OÜ Raisner (11246939) BN4F_kysely BN4F_kysely BN4F_kysely . projekti, Varja:n tuulipuisto rakennetaan Lüganusen maalaiskunnan Itä-Viron maalle. Investointisuunnitelman varat käytetään kuuden 2 MW tuuliturbiinien ja tarvittavan infrastruktuurin pystytykseen. Tuen määrä on 7 230 000 euroa ja tuuligeneraattorit pitäisi olla valmiina teettämän v 2013 alussa.
  2. Oceanside OÜ:n (11087990) BN4F_kysely BN4F_kysely BN4F_kysely . hankkeessa rakentaminen Ojaküla:n tuulivoimala Nigulan maaseudun kuntaan Lääne-Viroon. Tähän kuuluu pystytys kolmelle 2,3 MW tuulivoimaloille ja teiden, sähkölinjojen ja kytkentäpisteiden toiminnan edellyttämät rakenteet. Tuki hankkeeseen on 5 130 000 euroa ja tilan odotetaan alkavan tuottaa sähköä v 2012 alusta.

Toim. Nelja Energia OÜ (11200305) BN4F_kysely BN4F_kysely BN4F_kysely . on erikoistunut uusiutuvan tuulienergian tuottamiseen ja verkostoitumiseen alan yritysten kanssa. Sen sivuilta löytää mm reaaliaikaista sähkön tuotannon dataa kaikista Viron 7 tuulivoimapuistosta sekä nettikameroiden näkymiä niiden toiminnasta tässä ja nyt.

http://www.kik.ee/en/news/559-two-wind-farms-to-be-erected-in-virumaa-in-the-next-few-years.html

Get Directions

Eesti Energian uusittu e-CRM

Paikallinen energian myynnin johtava energiamonopoli - Eesti Energia (10421629) BN4F_kysely BN4F_kysely BN4F_kysely . - alueella otti jokin aika sitten käyttöönsä upouuden CRM-systeemin, jonka toteutushinta liikkui miljoonissa. Sittemmin on mediasta saatukin toistuvasti lukea systeemin käyttökatkoista ja ongelmista. Joten systeemin laatutestaamista ennen julkaisua voi syystä pitää melko keskinkertaisena esityksenä.

Hyvittääkseen osin joidenkin asiakkaidensa katkeraa pettymystä on firma nyt päättänyt lahjoittaa netissä mittarilukemiaan toimittaville seuraaville betatestaajilleen (= asiakkaille) seuraavassa kuun jaossa sähkömoottorisen polkupyörän - vihreän energian hengessä siis mennään.

Suoritimme siis koeajon kuinka systeemi uudelle asiakkaalle toimii ja tässä muutamamia havaintoja.

Näin sisään kirjautuminen vanhalle asiakkaalle 1. kertaa toimii:

  • Etusivun painikkeelta painikkeen kautta systeemi kysyy e-tunnistautumistapaa: joko Viron oma ID-kortti kelpaa tai sitten ID-mobiilitunniste. Suurin osa kansalaisista (99%) käyttää varmasti vain ID-korttiaan tässä kohtaa.
  • ID-kortin salasanan jälkeen kysytään perusasiakastiedot (siis uudelleen):
    • osoite, asunnon numero,
    • puhelimen nro:t ja
    • sähköpostiosoite, tietenkin.
    • Optiona voi pyytää keskustelutapaa firman kanssa englanniksikin sen viron ja venäjän lisäksi.
  • Jostain syystä ikkunan jälkeen ID-kortti tunnistetan vielä toistamiseen, mutta lopulta sitten päädytään CRM-systeemin syöveriin ja etusivulle. Kieli on englanniksi nyt valmiiksi kuten edellä sovittiin - very good.
  • "Eesti Energia web interactive" sisältää mm seuraavia toimintoja kuluttajalle:
    • lähetä oma sähkömittarilukema,
    • laskut ja maksut,
    • lue voimassa olevat sopimukset.
  • Lisäksi etusivu näyttää saldon, jonka on mahdollista velkaa yhtiölle tähän mennessä heti etusivullaan.
  • Nyt oletuksena firma haluaa lähettää kaikki laskut paperilla annettuun kotiosoitteeseen vaikka asiakkaalla olisi vanhan sopimuksen mukaan voimassa ollut e-mail -laskutus sähköpostilaatikkoon. Tämä pitää erikseen vaihtaa oman linkkinsä kautta kunhan ensin löytää tiensä alivalikkoon "Laskut".
  • Energiafirma on kiitettävästi koonnut jokaisen asiakkaan kotikansioon pakollisesti näkyvät yleisotsikot seuraavasti:
    • energiatehokkuus (talon EU-luokitukset, auditoinnit, Tallinnan energiasubventiot ja -haku, lämpökamerakuvaukset),
    • sähkötyöt ja -asennukset kotiin,
    • verkkoliittymät/-sopimukset,
    • Kõu -internetin liittymä

Lopuksi, asiakkaana sitten kirjaudutaan ulos normaalisti oman nimen vierestä Exit-painikkeellaan.

Kun seuraavan kerran kirjautuu sisään, niin tiedot löytyvät valmiina eikä mitään ylimääräisiä kirjoittamista tarvita ja mittarinäytön voi ilmemoittaa kuun vaihteen molemmpin puolin suoraan CRM-sivustolta käsin. Optiona on myös ilmoittaa numerot joko SMS-viestillä kännykästä tai jättää tiedot nauhoittavaan puhelinvastaajaan.

Näin toimii siis Eesti Energian uusi CRM nettiosoitteestaan www.energia.ee lähtien.

Toim. sivustosta on saatu rakennettua massiivinen vaikka perustoiminta johon sitä tarvitaan on hyvin yksinkertainen: asiakastietojen varmistus ja kuun vaihteen sähkömittarin lukeman syöttötapahtuma 1 kpl / asiakas. Johtuen motivaatiosta saada iso ja näyttävä CRM -systeemi aikaan, ovat jotkin tärkeät pikku ergonomiset asiat unohtuneet suunnittelusta pois. Esim miinusta on se että, jos laskutuksen lähetyksen asettaa sähköpostin kautta, niin systeemi ei ehdota rekisteröinnissä jo annettua ja tunnettua email-osoitetta kuten loogista olisi. Plussan puolella on taas se, että suurta vaivaa on nähty mm katuosoiterekisterin integrointiin taustalle valmiiksi ja syvällisen info-materiaalin keräämiseen energiatehokkuuden alalta sisältäen mm aurinkokeräimet ja erilaiset lämpöpumppuratkaisut aina kaupallisiin tuotemerkkeihin saakka. Tämän luulisi poikivan todellista lisäbisnestä uudistusrakentamisen muodossa alan yrittäjille laajemminkin suuren näkyvyytensä johdosta, koska mukana kuluttajan "pakollisissa" infopaketeissa ovat selkeästi myös eri subventiokanavat.


Get Directions

Teleoperaattorin uusi “energiahanke” Liettuaan

Liettuassa on perustanut tytäryrityksen Virolainen teleoperaattori General DataComm International OÜ (10918124) BN4F_kysely BN4F_kysely BN4F_kysely . joka toimii siellä markkinoilla energia-alalla, kirjoittaa Äripäev.

"Siellä on meillä yksi varhaisessa vaiheessa energiaan liittyviä hankkeita ja olemme sinne viime aikoina tehnyt suoria sijoituksia noin kahdensadan tuhannen euron edestä, kertoi yhtiön tj Igor Ganjušev.

Firma on vahvistanut pitkäaikaisen hankkeen, joka käynnistyy vasta vuonna 2014. Osa rahoituksesta yritetään saada EU-rakennerahastoista, mutta firman oma osuus olisi 15 miljoonaa litiä (4,4 miljoonaa euroa).  General Datacomm:lla on  myös muissa maissa myös tytäryhtiöitä, mutta investoinnit sinne eivät ole niin massiivisia.

http://www.ap3.ee/?PublicationId=d6050e34-7054-47d2-ae52-2a80266e128b&ref=rss

Toim. Melko erikoinen yritys: firman toimiala on lähteestä riippuen IT-tukkumyyntiä, kiinteistöbisnestä ja nyt sitten viimemmäksi energia-alaa Liettuassa. Yrityksen johtoon kuuluu kaupparekisterin mukaan myös venäläinen Dmitry Bazhenov. Firmalla ei ole omia kotisivuja, nettiosoitetta saati mainintaa LinkedIN -yhteisössä.

Get Directions

Statoil aktiivisesti mukaan sähköautojen latausverkostoon



Toukokuun puolivälissä, totesi Viron oma talous-ja viestintäministeri  Juhan Parts, että valtio alkaa sähköautojen latausverkon ylläpitäjälle etsimään operaattoria. Statoilin (10180925) BN4F_kysely BN4F_kysely BN4F_kysely . mukaan he ovat tästä julkiseen hankintamenettelyyn osallistumisesta kiinnostuneita, tiivisti paikallinen Äripäev.

Yleisesti olemme varmasti kiinnostuneita tarjouskilpailuun osallistumisesta, koska Statoil on täyden palvelun asema, jossa asiakkaat voivat auton latauksen aikana (min 20 min, toim) viettää aikaa ja virkistäytyä ja meillä olisi hyvin sopivat tilat latauspisteiden asentamiseksi kentälle, hehkuttaa Viron Statoilin viestintäpäällikkö Jaanus Pauts.

Ministeri Partsin näkemyksen mukaan pikalatauspisteet halutaan asentaa kolmeen eri paikkaan: maanteiden varsiin, kyliin ja suuriin kaupunkeihin.

KredEx (11948506) BN4F_kysely BN4F_kysely BN4F_kysely .  julkistanee latauspisteiden tarjouskirjeen tällä viikolla,  mutta yhden ainoan huoltoasemaketjun voitto on siinä mahdotonta, koska tiedossa on ettei mikään markkinoiden toimiva huoltoasemaketju kata yksinään koko Viron teiden verkostoa vaadittavan n 50 km etäisyydellä toisistaan.

Toim. Tämä hanke sisältää uutta kehitettävää IT-tekniikkaa, jota Viron valtio nyt hakee aktiivisesti markkinoilta tarjouskisassa: uusien pikalatauspisteiden tulisi olla sellaisia, että ne antavat mahdollisuuden mm normaaliin luottokorttimaksuun ja sen sähköenergian tuottajan tariffien ylläpitoon ja hallintaan.

http://www.e24.ee/?id=453146

Get Directions

Sähkönviejät tahkosivat tuhdin tilin suomalaisilta

Viron kantaverkkoyhtiön 1. kvartaalin v2011 tulostiedot kiteyttävät hienosti kuinka paljon nettovientiä ja -tuloja suomalaisilta sähkönkäyttäjiltä virtaa tätä nykyä maahan merikaapeli EstLink1:n avustuksella. Elering:n (11022625) BN4F_kysely BN4F_kysely BN4F_kysely . raportista käy ilmi seuraavia suomalaisten kannalta mielenkiintoisia pääkohtia:

  • Viron sähköjärjestelmissä oma sähkön tarve vähentyi vuodessa -2%
  • Kotimainen sähkön tuotanto kasvoi +5% vuodessa
  • Uusiutuvien energialähteiden osuus on kasvanut +50% vuodessa (eniten tuulivoima)
  • Viron ja Latvian tuotantosaldot olivat ylijäämäisiä, Liettuan sähkön oma tuotanto taas väheni 35% v2010
  • Estlink -katkoksia on ollut I kvartaalilla yhteensä 215 tunnin ajan
  • Suomen osuus koko viennistä oli 63%, Liettuan 24% ja 13% Latviaan

Nettovientiä Suomeen oli kaikkiaan Elering:n kaapelia pitkin 724 GWh sähköä ja keskihintaan 64,82 € / MWh. Tästä syntyy myynti- ja vientituloja kaikkiaan n 45 000 000 € kun tälle samalle jaksolle tuontia on ollut tasan nolla GWh toiseen suuntaan. Eipä siis ihme, että EstLink2:n rakentaminen motivoi kovasti nyt virolaisia energian tuottajayhtiöitä. Näistä Viron oma kansallinen Eesti Energia (10421629) BN4F_kysely BN4F_kysely BN4F_kysely . kokoaa väistämättä sen leijonan osan vientituloina kassaansa omistamansa tuotantoverkoston turvin.

Melko mielenkiintoista firman analyysissa on myös se, että Narvan ylitse Venäjältä on tuotu I kvartaalissa kaikkiaan 326 GWh Venäläistä sähköä - myös olematonta vientiä vastaan. Tämä muodostaa sen lähes puolet Suomeen suuntautuneesta nettoviennistä, mutta Venäjän sähkön hintaa ei nimeltä mainita suoraan eikä sen keskimääräistä MWh hintaa ole helposti luettavissa.

I kvartaalin selkeä lopputulos on kuitenkin sellainen, että raju sähkön nettovienti on suurelta osin kompensoitu kasvatetulla Venäjän - transitosähkön - tuonnilla.

Mikään suuri ihme ei nyt ole tässä valossa se, että juuri Narvan sähköntuotanto- ja siirtoasemille on suunnattu laajat investointi- ja laajennussuunnitelmat lähivuosille. Paikallisista ennusmerkeistä voisi nyt lukea, että Venäjän tuontisähköstä ei ole jatkossaka ainakaan pulaa Viron suuntaan. Maan yksi visio on toimia välittäjänä Skandinavian maiden suuntaan sähkön kysynnän tyydyttämisessä kunhan vain siirtolinjat saadaan riittävän suuriksi tehoiltaan.

Get Directions